Luen edelleen Slaughtereita, vaikka en juurikaan pidä näistä. Tämä kirja ei kuitenkaan erityisemmin ärsyttänyt, muttei todellakaan myöskään viehättänyt. En edelleenkään pidä kirjailijan tavasta mässäillä väkivallalla. Tarina oli lähinnä pitkästyttävä. Juoni jynnäsi paikallaan pitkään ja tarina alkoi elää vasta lopussa. Ärsytti myös, ettei tarina lunastanut niitä lupauksia, joita takakannessa annetaan odottaa. Takakannen mukaan päähenkilön sisko sotkeutuu epämääräiseen naisia elävältä hautaavaan uskonlahkoon, mutta tarinassa sisko käy vain kerran kyseisen lahkon kokouksessa. Odotin jotain raflaavampaa.
Pitkästyttävä, väkivallalla mässäilevä perusdekkari.
Arvio: 2/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti