84. Johanna Sinisalo: Salattuja voimia. Opas valoisille ja pimeille poluille
On syytä riemuun ja juhlaan, kun suosikkikirjailijani Johanna Sinisalo kirjoittaa suosikkiaiheestani matkailusta. Matkakuume ei kuitenkaan pääse nousemaan ylettömiin korkeuksiin, sillä aiheena on itselleni vieras vuoristovaeltaminen ja pitkien matkojen patikointi. Omalaatuinen kokonaisuus kiehtovaa fiktiota ja tukevaa faktaa toimii monenlaiseen tarkoitukseen - viihtymiseen ja omien matkojen suunnitteluun. Novellikokoelman lisäksi mukana on tukeva faktapaketti patikointia suunnitteleville sekä kirjailijan omia kokemuksia hänen matkoiltaan. Osa teksteistä kiinnosti enemmän kuin toiset, mutta se lienee luonnollista.
Arvio: 4/5
lauantai 27. lokakuuta 2012
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
Robert Kirkman: The Walking Dead - Ensimmäinen kirja
83. Robert Kirkman: The Walking Dead - Ensimmäinen kirja
Tiesin, että tv-sarja The Walking Dead perustuu sarjakuvaan, ja kun sattumalta näin tämän kirjastossa, nappasin sen uteliaisuudesta mukaani.
En ole koskaan aiemmin lukenut jatkuvajuonista aikuisille tarkoitettua sarjakuvaa, ja tämän kokemuksen perusteella se ei taida olla minun lajini. Sarjakuvana tarinan toiminnallisuus jäi vajaaksi enkä edes erottanut piirrettyjä ihmishahmoja toisistaan. Tosin myönnän, että vika on varmaankin tottumattomassa lukijassa. Taidan kuitenkin pysytellä televisiosarjassa ja romaaneissa ja jättää sarjakuvat muille lukijoille. En usko, että lainaan Toista kirjaa.
Tiesin, että tv-sarja The Walking Dead perustuu sarjakuvaan, ja kun sattumalta näin tämän kirjastossa, nappasin sen uteliaisuudesta mukaani.
En ole koskaan aiemmin lukenut jatkuvajuonista aikuisille tarkoitettua sarjakuvaa, ja tämän kokemuksen perusteella se ei taida olla minun lajini. Sarjakuvana tarinan toiminnallisuus jäi vajaaksi enkä edes erottanut piirrettyjä ihmishahmoja toisistaan. Tosin myönnän, että vika on varmaankin tottumattomassa lukijassa. Taidan kuitenkin pysytellä televisiosarjassa ja romaaneissa ja jättää sarjakuvat muille lukijoille. En usko, että lainaan Toista kirjaa.
Jan Salminen: Äidinmaa
82. Jan Salminen: Äidinmaa
Kiehtova dystopia osaksi tuhoutuneesta Suomesta, jossa naiset ovat vallassa, peilit kielletty ja "pariseksuaalisuus" halveksittava marginaali-ilmiö. Miehet on täysin alistettu. Tarina muuttuu loppua kohden vain kiehtovammaksi, karmivammaksi, ajatuksia herättävämmäksi. Kertojina toimivat vanha mies, joka vielä muistaa jotakin menneestä ajasta sekä hänen vartijansa nuori nainen, joka ei pysty täysin sopeutumaan Äidinmaan normeihin. Kieli on upeaa, tarina tempaisee mukaansa ja kertoo niin paljon ihmisistä ja yhteiskunnasta. Tarvitsisin aikaa varmasti viikon, että tavoittaisin edes vähän kaikista niistä mielikuvista ja ajatuksista, joita tämä herätti. Tarina osui ja upposi. Näin Äidinmaasta jopa unta, tosin uni oli osaksi sekoitus The Walking Deadia. Ja hienoa, että kirjailija on mies!
En sanoisi, että scifi on lempiluettavaani, mutta miksi Johanna Sinisalo on suosikkikirjailijani ja miksi tämäkin kolahti kovempaa kuin mikään muu pitkään aikaan? Kirjoita lisää, Jan Salminen, kirjoita.
Arvio: 5/5
Kiehtova dystopia osaksi tuhoutuneesta Suomesta, jossa naiset ovat vallassa, peilit kielletty ja "pariseksuaalisuus" halveksittava marginaali-ilmiö. Miehet on täysin alistettu. Tarina muuttuu loppua kohden vain kiehtovammaksi, karmivammaksi, ajatuksia herättävämmäksi. Kertojina toimivat vanha mies, joka vielä muistaa jotakin menneestä ajasta sekä hänen vartijansa nuori nainen, joka ei pysty täysin sopeutumaan Äidinmaan normeihin. Kieli on upeaa, tarina tempaisee mukaansa ja kertoo niin paljon ihmisistä ja yhteiskunnasta. Tarvitsisin aikaa varmasti viikon, että tavoittaisin edes vähän kaikista niistä mielikuvista ja ajatuksista, joita tämä herätti. Tarina osui ja upposi. Näin Äidinmaasta jopa unta, tosin uni oli osaksi sekoitus The Walking Deadia. Ja hienoa, että kirjailija on mies!
En sanoisi, että scifi on lempiluettavaani, mutta miksi Johanna Sinisalo on suosikkikirjailijani ja miksi tämäkin kolahti kovempaa kuin mikään muu pitkään aikaan? Kirjoita lisää, Jan Salminen, kirjoita.
Arvio: 5/5
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Riikka Pulkkinen: Vieras
81. Riikka Pulkkinen: Vieras
Nuori naispappi pakenee elämäänsä New Yorkiin. Välillä palataan hänen menneisyyteensä, jota varjostavat äidin kuolema ja anoreksia. Tarinassa on lukuisia teemoja, jotka sekoittuvat ja risteävät: uskonnollisuus, muukalaisuus, vierauden tunne, syömishäiriö, maahanmuuttajien asema. Voiko itseään paeta?
Alussa pidin tästä kirjasta valtavasti ja siinä oli mielestäni tuoreutta, raikkautta ja salaperäisyyttä. New Yorkin osasin nähdä silmieni edessä ja tavoitin metron äänet ja katujen tunnelman. Loppua kohden tarina muuttui synkemmäksi ja uskonnollisuus alkoi tuntua tunkkaiselta. Loppu sopi kirjaan, mutta itse en pitänyt ratkaisusta ollenkaan; se tuntui liian konservatiiviselta.
Vieras on Pulkkisen kolmas kirja. Muistan pitäneeni Rajasta, muuta en siitä muistakaan. Totta taas oli mielestäni kauniisti kirjoitettu, mutta aiheeltaan kulunut. Molemmat Pulkkisen aiemmista kirjoista pitäisi ehdottomasti lukea uudestaan. Tätä pitäisin kuitenkin Pulkkisen parhaana kirjana. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos.
Arvio: 4/5
Nuori naispappi pakenee elämäänsä New Yorkiin. Välillä palataan hänen menneisyyteensä, jota varjostavat äidin kuolema ja anoreksia. Tarinassa on lukuisia teemoja, jotka sekoittuvat ja risteävät: uskonnollisuus, muukalaisuus, vierauden tunne, syömishäiriö, maahanmuuttajien asema. Voiko itseään paeta?
Alussa pidin tästä kirjasta valtavasti ja siinä oli mielestäni tuoreutta, raikkautta ja salaperäisyyttä. New Yorkin osasin nähdä silmieni edessä ja tavoitin metron äänet ja katujen tunnelman. Loppua kohden tarina muuttui synkemmäksi ja uskonnollisuus alkoi tuntua tunkkaiselta. Loppu sopi kirjaan, mutta itse en pitänyt ratkaisusta ollenkaan; se tuntui liian konservatiiviselta.
Vieras on Pulkkisen kolmas kirja. Muistan pitäneeni Rajasta, muuta en siitä muistakaan. Totta taas oli mielestäni kauniisti kirjoitettu, mutta aiheeltaan kulunut. Molemmat Pulkkisen aiemmista kirjoista pitäisi ehdottomasti lukea uudestaan. Tätä pitäisin kuitenkin Pulkkisen parhaana kirjana. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos.
Arvio: 4/5
lauantai 13. lokakuuta 2012
Fingerporissa
79. Pertti Jarla: Fingerpori III ja
80. Pertti Jarla: Fingerpori 4
Viihdyn Fingerporissa. Vitsit ovat edelleen tuoreita ja joitakin saa miettiä kauan, ennen kuin ne aukeavat. Sarjakuva ei varsinaisesti ole se minun omin juttuni, mutta ehkäpä tähänkin kirjallisuuden lajiin voisi perehtyä tarkemminkin?
Olen näköjään lukenut neloskirjan aiemminkin, kesällä 2011. Tämän vuoksihan juuri tätä blogia pidänkin, muistaakseni mitä olen lukenut. Monta lukukertaa nämä kestävät ehdottomasti.
80. Pertti Jarla: Fingerpori 4
Viihdyn Fingerporissa. Vitsit ovat edelleen tuoreita ja joitakin saa miettiä kauan, ennen kuin ne aukeavat. Sarjakuva ei varsinaisesti ole se minun omin juttuni, mutta ehkäpä tähänkin kirjallisuuden lajiin voisi perehtyä tarkemminkin?
Olen näköjään lukenut neloskirjan aiemminkin, kesällä 2011. Tämän vuoksihan juuri tätä blogia pidänkin, muistaakseni mitä olen lukenut. Monta lukukertaa nämä kestävät ehdottomasti.
Håkan Nesser: Kokonaan toinen juttu
78. Håkan Nesser: Kokonaan toinen juttu
Kokonaan toinen juttu on Nesserin Barbarotti-sarjan toinen osa. Rakenteeltaan tämä on perusdekkari, mutta toimiva sellainen - tapahtuu murhia ja niitä selvitetään. Väliin on tungettu menneisyyden tapahtumia, jotka lisäävät lukijan mielenkiintoa. Pidin kielestä, kerronnasta ja rakenteesta, tarina tempaisi mukaansa ja mielelläni luin kaikki lähes 600 sivua. Loppu oli outo ja odottamaton ja itse en ollut ratkaisuun erityisen tyytyväinen. Mielestäni tämä oli kuitenkin onnistuneempi kuin sarjan ensimmäinen osa. Wikipedian mukaan Barbarotti-kirjoja on ilmestynyt ruotsiksi jo viisi, ja minulta on vielä toinenkin Nesserin rikossarja täysin korkkaamatta. Jei.
Arvio: 3/5
Kokonaan toinen juttu on Nesserin Barbarotti-sarjan toinen osa. Rakenteeltaan tämä on perusdekkari, mutta toimiva sellainen - tapahtuu murhia ja niitä selvitetään. Väliin on tungettu menneisyyden tapahtumia, jotka lisäävät lukijan mielenkiintoa. Pidin kielestä, kerronnasta ja rakenteesta, tarina tempaisi mukaansa ja mielelläni luin kaikki lähes 600 sivua. Loppu oli outo ja odottamaton ja itse en ollut ratkaisuun erityisen tyytyväinen. Mielestäni tämä oli kuitenkin onnistuneempi kuin sarjan ensimmäinen osa. Wikipedian mukaan Barbarotti-kirjoja on ilmestynyt ruotsiksi jo viisi, ja minulta on vielä toinenkin Nesserin rikossarja täysin korkkaamatta. Jei.
Arvio: 3/5
tiistai 9. lokakuuta 2012
Pirjo Hassinen: Popula
77. Pirjo Hassinen: Popula
Taas löytyi uunituore uutuus kirjaston iloisia yllätyksiä tarjoavasta pikalainahyllystä. Hassinen kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta: syrjäytyneistä - vaiko yhteiskunnan syrjäyttämistä? - ihmispoloista ja heidän katkeruuttaan hyödyntävästä oikeistopopulistisesta Popula-puolueesta, jonka vastinetta todellisuudessa ei ole vaikea oivaltaa. Hassinen kirjoittaa aina hyvin ja hänen tekstiään on ilo lukea. Tällä kertaa myös tarina ja siihen valitut ihmiskohtalot ovat kaikessa epämiellyttävyydessään harvinaisen kiinnostavia ja eläviä. Tekstiin uppoaa ja arjen pienet yksityiskohdat aukeavat tuoreista näkökulmista. Minusta tämä oli onnistunein hassinen pitkään aikaan.
Arvio: 4/5
Taas löytyi uunituore uutuus kirjaston iloisia yllätyksiä tarjoavasta pikalainahyllystä. Hassinen kirjoittaa ajankohtaisesta aiheesta: syrjäytyneistä - vaiko yhteiskunnan syrjäyttämistä? - ihmispoloista ja heidän katkeruuttaan hyödyntävästä oikeistopopulistisesta Popula-puolueesta, jonka vastinetta todellisuudessa ei ole vaikea oivaltaa. Hassinen kirjoittaa aina hyvin ja hänen tekstiään on ilo lukea. Tällä kertaa myös tarina ja siihen valitut ihmiskohtalot ovat kaikessa epämiellyttävyydessään harvinaisen kiinnostavia ja eläviä. Tekstiin uppoaa ja arjen pienet yksityiskohdat aukeavat tuoreista näkökulmista. Minusta tämä oli onnistunein hassinen pitkään aikaan.
Arvio: 4/5
Nuortenkirjoja
75. Jukka Parkkinen: Kalle-Yrjänän kaksitoista yritystä
Jouduin taas olosuhteiden pakosta lukemaan pari ei niin kovin uutta nuortenkirjaa. Kalle-Yrjänän kaksitoista yritystä kertoo teinipojasta, joka yrittää keinolla millä hyvänsä saada tyttöystävän. Osaltaan tarina on ok, osaltaan yrittää olla hauska, välillä onnistuen, välillä onnistumatta. Tarina voisi olla tyyliltään hieman mukaansatempaavampikin? En tiedä uponneeko tämä enää nykynuoriin. Hitaat ja tottumattomat teinilukijat eivät ehkä kestä kärryillä kaikkien päähenkilön tyttöystävien kanssa?
76. Mari Mörö: Sakun lintukesä
Helppolukuinen nuortenkirja, jossa poika viettää kesälomaa mökillä. Ei erityinen positiivisessa eikä negatiivisessa mielessä. Luin tämän puolessa tunnissa.
Jouduin taas olosuhteiden pakosta lukemaan pari ei niin kovin uutta nuortenkirjaa. Kalle-Yrjänän kaksitoista yritystä kertoo teinipojasta, joka yrittää keinolla millä hyvänsä saada tyttöystävän. Osaltaan tarina on ok, osaltaan yrittää olla hauska, välillä onnistuen, välillä onnistumatta. Tarina voisi olla tyyliltään hieman mukaansatempaavampikin? En tiedä uponneeko tämä enää nykynuoriin. Hitaat ja tottumattomat teinilukijat eivät ehkä kestä kärryillä kaikkien päähenkilön tyttöystävien kanssa?
76. Mari Mörö: Sakun lintukesä
Helppolukuinen nuortenkirja, jossa poika viettää kesälomaa mökillä. Ei erityinen positiivisessa eikä negatiivisessa mielessä. Luin tämän puolessa tunnissa.
Reijo Mäki: Sheriffi
74. Reijo Mäki: Sheriffi
Aina kun haluan viihtyä täysin aivottomasti, luen Vares-dekkarin. Nämä eivät todellakaan ole mitään kirjallisuuden huipputeoksia ja itse Vareskin on melko ohut hahmo. Mutta oivallista viihdettä nämä tarjoavat vailla ärsytysfaktoria. Dekkareissa yleensä ärsyttää kökkö kieli, itsetarkoituksellinen raaka väkivalta ja/tai rikosromaaniin tungetut keinotekoisen siirappiset rakkaustarinat. Mäen kirjoissa ei ole mitään näistä. Juoni tässäkin Vares-romaanissa tuntui jotenkin muutaman kerran nähdyltä, mutta silti viihdyin tämänkin parissa erittäin hyvin.
Arvio: 3/5
Aina kun haluan viihtyä täysin aivottomasti, luen Vares-dekkarin. Nämä eivät todellakaan ole mitään kirjallisuuden huipputeoksia ja itse Vareskin on melko ohut hahmo. Mutta oivallista viihdettä nämä tarjoavat vailla ärsytysfaktoria. Dekkareissa yleensä ärsyttää kökkö kieli, itsetarkoituksellinen raaka väkivalta ja/tai rikosromaaniin tungetut keinotekoisen siirappiset rakkaustarinat. Mäen kirjoissa ei ole mitään näistä. Juoni tässäkin Vares-romaanissa tuntui jotenkin muutaman kerran nähdyltä, mutta silti viihdyin tämänkin parissa erittäin hyvin.
Arvio: 3/5
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)