21. Anne B. Radge: Berliininpoppelit
Kolmen erilleen ajautuneen norjalaisveljeksen äiti halvaantuu joulun alla. Aluksi tarina tuntui liiankin ankealta, mutta ihmissuhteiden ankeus on jotenkin uskottavaa ja tarinan norjalaisuus- ja sikala-aspektit olivat varsin kiinnostavia ja henkilöhahmot elävän tuntuisia. Kyllä, luen jatko-osatkin.
Arvio: 4/5
22. Paul Auster: Aaveita
New York -trilogia jatkuu. Tarinan kaikilla henkilöillä on värin nimi (Blue, Black, White...) Tässäkin päähenkilö varjostaa toista henkilöä ja kadottaa samalla itsensä tai joutuu itsensä vangiksi. Lopulta ei voi tietää kuka on mikäkin. Lyhyimpiä lukemiani kirjoja, vain 86 sivua. Ehkä trilogian viimeinen osa selvittää asioita hieman?
Arvio: 3/5
23. Ian McEwan: Amsterdam
Luin tätä lyhyttä kirjaa aivan liian pienissä palasissa. Jäi sellainen olo, että joitakin yksityiskohtia saattoi jäädä huomaamatta. Kahden miehen yhteinen rakastajatar kuolee nopeasti etenevään sairauteen ja miehet tekevät toisilleen eutanasialupauksen mikäli itse sairastuvat. Siitähän ei mitään hyvää seuraa. Ok-kamaa.
Arvio: 3/5
24. Essi Kummu: Mania
Nainen sekoaa tietokonepelien maailmaan. Naisen lapsi luulee olevansa leijona tai lintu. Koostui takaumista. Kerronta jokseenkin miellyttävälukuista.
Arvio: 3/5
25. Richard Yates: Revolutionary Road
Ontto avioliitto, tyhjä elämä. Pettymyksiä siitä, että mikään ei tunnu miltään.Suuria odotuksia, epärealistisia suunnitelmia. Satiirista ihmisen sisäisen tyhjyyden kuvausta. Viisikymmenlukua, hyvin amerikkalaista.
Arvio: 3/5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti